maa ei oo pimee








Kokeet meni päin helvettiä, mutta tajusin jotain elämästäni. Hirveästi hyvää mieltä ollut ilmassa taas. Hukkasin lompakon eikä sekään haittaa (paitsi ärsyttäviä lipunmyyjiä junassa). Hetket meni ohitse ja päällisin fiilis on, että tää oli nyt se mun tärkein juttu Kalliossa. Laitan kuvia myöhemmin, koska nyt olen Riihimäellä. 
Ihmeellinen onnellinen rauhaolo. Viikon päästä mulla ei ole enkeleitäkään. Raskas syksy, mutta antoisa.

oh mikä rakkauskoeviikko siis rakkautta koeviikkoa kohtaan

salaisuusmatematiikka oli yksi suurensuuri ahdistusarvoitus, mutta toivokaamme läpipääsyä pitkään nukkuminen viikolla on mahtavaa autokouluun nukahtelu mielenkiintoista pohdinta iltaisin tietokoneet epäterveellistä 500 days of summer sai ajattelemaan rakastuneita  tai muuten-sekaisin-olevia miehiä niiden (todellista) olemassaoloa  ja sitä olenko väärillä vesillä vai jo tukehtunut itsenäisyyteeni ainakin tosi hukassa ajatusteni lankakerien mappien seassa

totuuksia:

a
mä oon oikeesti aika huono ihmissuhteissa. 
ihmissuhteiden rakentamisessa, niiden ylläpitämisessä, syventämisessä, erkaantumisessa. 
ylipäätään siinä että joku pääsee lähelle tai on lähdössä pois.
b
kesäaika päättyy. 
pimeys ahdistaa vaikka kuinka yritän siitä pitää.
olen ajatellut kesää. se ei ole hyvästä.
c
mun ajatukset leijailee. ja asiat ja aikataulut.
en tiedä mitä kaikkea feidaan tietämättäni.
e
tanssiproggis = rakkaus. 
f
RUPERT
minä, black bard vannon.
EVERT

mikä? omat nimet. minä, evert vannon.
RUPERT

minä, rupert vannon.
painavat sormensa steariiniin yhtä aikaa. kynttilät sammuvat.

painavat sormensa uudelleen yhteen.
EVERT
oisko tää lapsellista?
g
omaelämäkerta, syntymäni päivä, kuolemani päivä. opon tunnit.
teakin vierailu. googletus. metodit.
ensimmäiset muistot tästä ovat olemassa.

Kun yö pimeni ulkona, syttyi huoneessa lamppu

Tänään satoi syksyisästi. Olin jumittanut koko päivän, yrittänyt epätoivoisesti ommella(luovutin...), onnistunut paistamaan onnistuneen munakkaan ja kuuntelemaan Joni Mitchelliä suihkussa kun pakottava tarve sai mut lähtemään kumisaappaissa sateenvarjolla varustettuna vaeltelemaan kaduille. Oli syksyisää.

Oli syksyisää kunnes taivas oli pilvetön ja aurinko lämmitti niin etten kestänyt niissä saappaissani. Pakenin Kirjatorille ja ostin kaksi runokirjaa 5 e kappale. 

Hiippailin sitten syksyisissä ajatuksissani ympäriinsä, saappaat kädessä, kirjat kassissa ja törmäsin Elliin.

Ellistä jatkoin matkaani Anttilaan, josta ostin kuulokkeet. Alan jo varautua elämään ilman Suloa ja ulkoilmakonsertteja. Siis elämään, jossa musiikkia kuunnellaan yksin ratikan takapenkillä tai väkijoukossa tai puistonpenkeillä haaveillen.

Palasin kotiin, otin mukaani paljon rahaa ja painelin ruokakauppaan. Leikin vegaania. Tein namnamnam hyvää ruokaa (mikä tahansa olis maistunut hyvältä siinä nälässä, en nimittäin muistanut syödä kun oli niin syksyisää), kuuntelin M. Wardia kiitos Pauliinan joka varusti tietokoneeni sen kahdella levyllä ja lueskelin runoja. Syksyisää jos mikä, sanon minä.

Ja nyt on jo lähes pimeää, vaikka kello on vasta 11. Aika ihanaa ehkä. Ja ehdottoman syksyisää.