totuuksia:

a
mä oon oikeesti aika huono ihmissuhteissa. 
ihmissuhteiden rakentamisessa, niiden ylläpitämisessä, syventämisessä, erkaantumisessa. 
ylipäätään siinä että joku pääsee lähelle tai on lähdössä pois.
b
kesäaika päättyy. 
pimeys ahdistaa vaikka kuinka yritän siitä pitää.
olen ajatellut kesää. se ei ole hyvästä.
c
mun ajatukset leijailee. ja asiat ja aikataulut.
en tiedä mitä kaikkea feidaan tietämättäni.
e
tanssiproggis = rakkaus. 
f
RUPERT
minä, black bard vannon.
EVERT

mikä? omat nimet. minä, evert vannon.
RUPERT

minä, rupert vannon.
painavat sormensa steariiniin yhtä aikaa. kynttilät sammuvat.

painavat sormensa uudelleen yhteen.
EVERT
oisko tää lapsellista?
g
omaelämäkerta, syntymäni päivä, kuolemani päivä. opon tunnit.
teakin vierailu. googletus. metodit.
ensimmäiset muistot tästä ovat olemassa.

I

Matematiikkaperjantai osui juuri oikeaan saumaan ja saunominen pilates tyttöilta oli parhainta. 

Löysytin lokakuun kestävää herkkulakkoani siten, etten saa syödä herkkuja ollessani yksin 

mutta seurassa kaikki on sallittua. 

Ainon sänky oli ihana ja tunsin nukkuneeni vaikka näinkin painajaisunta dalmatialaisista ja tulipaloista.

II
Opastimme ulkopaikkakuntalaiset (Joensuu, Järvenpää?) Makuunin sijaan 
Kinolle ostamaan karkkia ja katsomaan Kissan kuolemaa.
Siinä oli paljon, mistä tykkäsin ja paljon mikä jäi mietityttämään. 
Mietityttämään jäi myös seinällä ollut ilmoitus siitä, että apuohjaajia kaivataan.
Haluanko.




III
Tanssiminen. Ah. 
Etenkin tanssilattian ollessa täynnä, musiikin ollessa jotain tämän kaltaista ja fiiliksen 
ollessa taivaiden yläpuolella.
Riihimäkibileet, jotka onnistuvat oikein ovat parhaita. 
Helsingissä ollaan usein niin sivistyneitä ja hillittyjä.
Lauantaina osallistuin tällaisiin onnistuneisiin riihimäkibileisiin, söin suklaakakkua, 
törmäilin vanhoihin mukaviin tuttuihin ja tutustuin uusiin hassuihin tyyppeihin. 
"Mikä on sun lempiosa sanomalehdestä?"




IV
Oma ihana kylmä sänky ja huone Riihimäellä oli erittäin hyvä päätös kolmelta aamuyöllä.
Kerrostalossa asuessani en olekaan muistanut miten ihanaa on sateenropina peltikatossa 
nukkumaanmennessään.
Näin unta, jossa opettelin pianonsoittoa Lauran kanssa opettajanani Timo Wright ja herätessäni olo oli 
kuuma ja krapulainen, vaikken juonut edes suuria määriä alkoholia.




V
Media 4 on hyvällä mallilla ja nyt sitä on ollut jotenkin älykiva tehdä.
Siitä tulee siis hyvä, creo yo.


VI
Sain tarkastusmaksun lauantaina, koska ostin lastenlipun bussissa. 
Tuli kallis 1e30snt. Sh it.

Tapaisinpa edes pienen hetkeni

"nyt sen tajuu et kakkosvuonna on opiskeltava tosissaan"

Tää on tää. "Elämäni paras syksy", niin. Oon nauttinut jostakin.

Siitä, että osasin matikan läksyt. Tanssimisesta. Siitä, että lihaksiin sattuu ja 

että matkakortti löytyikin Riihimäeltä. Sunnuntaista ja hyvästä sunnuntaifiiliksestä.

Pyöräilemisestä ja hikoilemisesta. Muutamista mukavista ykkösistä, joihin pääsin tutustumaan vähän eilen illalla. Siitä, että saan soittaa bassoa Maasta maassa.

Samuli Putrosta. Kaverin karhunhampaasta ja hypäreistä. Heijastuksista. Yksin elokuvateatterista ja ihmisten tarkkailusta. Musan tunneista välillä.

Kaikki on tosi hyvin, mutta erilaista. 

"ehkä sit tajuut sen kakkosten kyynisyyden jota et oikein voinu ymmärtää"

Pidinpä kesänpäätösbileet

En voi ymmärtää. Mikä saa ihmisen leipomaan toisiaan turpaan tai edes ajattelemaan sen tekemistä huvikseen? 

Mikä saa ihmisen tunkeutumaan toisen kotiin vaikka tietää ettei ole tervetullut? 

Mikä saa ihmisen varastamaan kanssabilettäjien puhelimia, jopa kanssabilettäjien nukkuessa? 

Tai mun uuden Nopsajalan Viissormee -levyn?  

Mikä saa ihmisen oksentamaan lavuaariin, kun vieressä on vessanpönttö? 

Mikä saa ihmisen hajottamaan toisen kotona kukkaruukkuja tauluja postilaatikon tablarummun ja muuta rakasta tahallaan? 

Mikä tekee ihmisestä moraalittoman idiootin?

Ihmettelen suuresti. Miten mulle ei ole ikinä minkään aineen vaikutuksen alaisena tullut mieleenikään tehdä mitään edellämainituista. 

Bileet ovat kivoja. Bileissä voi olla kivaa, superihanaa ja tosi upeaa. Bileissä voi olla boolia ja ruokaa, tanssia ja paljon kivoja tyyppejä. Voi myös käydä niin, että booliainekset pöllitään kirjoituskaapista, kivat tyypit joutuvat käyttämään energiansa idioottien ulosheittämiseen ja bileiden järjestäjä (tässä tapauksessa minä) päätyy sohvan nurkkaan itkemään kaiken kauheuden tapahtuessa ulkona, omalla kotipihalla.

Oli hetkiä jolloin mulla oli kivaa. Kun tanssilattia oli täynnä mukavia tyyppejä ja sain tanssia sydämeni kyllyydestä. Kun sain rauhassa itkeä jonkun ihanan hihaan samalla kun toiset ihanat siivosivat hirveää katastrofia muualla talossa. Kun ovet olivat lukossa, vesipiippu höyrysi eikä edes väsyttänyt. Kun ihmiset pitivät ruuasta ja olivat huomaavaisia. 

Virheistä oppii. En enää koskaan pidä bileitä Riihimäellä. En enää koskaan, koska ne eivät voi onnistua. Eivät edes Parhaana Aikana Vuodesta.

Hyvin viitoitettu tie perille

Ensimmäinen ajatus: hitto tänne ensi vuonna ja yöksi.

Toinen ajatus: tahdon kaiken paperisälän kotiini.

Kolmas ajatus: maailma on paha, mutta sen voi pelastaa esim. juomalla chaita hot mama'silla.

Neljäs ajatus: o ho truu hippeilyä lähetän hyvän mieleni Lappiin.

Viides ajatus: väsymys lagaus maksimus mikä vaivaa tanssijalkojani.

Kuudes ajatus: wtf Rammstein?

Seitsemäs ajatus: joko kastun tai kastun ja aion tanssia.

Kahdeksas ajatus: tanssijalat parannettu.

Tämä on sen sortin solidaarisuutta, jonka kanssa jaksaa

Se olis sitten eloisa kuu. Huh huh. 

Mulla on tainnut olla jonkinlainen tanssin yliannostus. Mutta huomenna naamat, toivon että se parantaa tanssijalkani.

Muhun on iskenyt syksykouluvähänkaikkisellanen-innostus. Helsinki. Jotenkin en tiedä. Tää on ollut niin mukava kesä. Joten on mukavaa jatkaa mukavaan syksyyn.

P.S. Palasin käyttämään kalenteria jo nyt.

Autuus, ruusutarhassa

Kuuma ilma saa käyttäytymään villisti, 

haaveilemaan jonglööraajista basisteista suloisuushymyistä,

juhlimaan viikonpäivinä ja loppuina,

sekä addiktoitumaan joraamiseen ja jammailuun eri ympäristöissä.

Maailma!...apua

Ei oikeesti miten käsittämättömän upeaa ja aivan liian siistiä tää elämä voi taas ollakaan. Mielialanvaihtelut johtuvat tyttöongelmista, mutta viime päivät ovat olleet lähes pelkkää euforiaa.

Temppeliaukion kirkon katon ja muurin välistä löysimme Sidun ja Akun kanssa paikan, jonne piiloutua kun on maailmanloppuolo. Sähköjohtoihin tosin oli kiinnitetty kyltti: jännitteinen!

Kirjatorilta löysin ystäväni sekä kirjan: "Miks mua pännii?"

Johdanto:

" VAROITUS: Ehkä sinun ei pitäisi lainkaan lukea tätä kirjaa, koska sen on koonnut yli nelikymmenvuotias konkari. Jos se ärsyttää sinua, lopeta kirjan lukeminen tähän. " 

Ilta Auralla tyttöjengillä uhkaa peläten ja maailmanloppua ihmetellen. Kuka kulkee kenenkin kuukautiskierron mukaan ja kulkevatko ihmisetkin ratoja kuten planeetat.

Nihkeä nuhjuinen ja likainenhammasaamu seurasi jossain huoneessa kuumaa, toisessa levotonta yötä, mutta olimme kuulemma siivonneet hyvin. 

Iltapäivä mielten ylimmissä sfääreissä. Reclaim The Streetsin organisoima kadunvaltaus autottoman Helsingin keskustan puolesta tanssitti, hymyilytti, hypitytti, hikoilutti ja ilahdutti niin paljon etten melkein kestä. Jalkapohjat olivat mustanaan mustasta ja tanssilihakset herätelty. 

Kaikki päättyi otollisemmalla hetkellä kuin olisi voitu kuvitellakaan. "Olis sairaan siistii jos nyt yhtäkkiä alkais ukkostaa ihan sikana!!" Ja mitä käykään. Mieletön kaatosade. Ihmiset vieri vieressä puiden ja katosten alla. Pelkäsin kamerani puolesta ja lähetin sen ja pitkähihaiseni arabiaan.

Pyörämatka kaatosateessa pukeutuneena toppiin ja kangashousuihin oli mielenkiintoinen ja ihana. Join janooni sadevettä ja lauloin Emma Salokoski Ensembleä. 

Ah, 

ehkä näitä hetkiä ajattelen ensi talvena kun maailma tuntuu loppuvan.