perjantai 29. toukokuuta 2009

Sommertider!

I-h-a-n-a päivä. Jos kaupunkia voisi halata, tekisin sen heti. Miljoonien iloisten halausten, yllättyneiden katseiden ja "oot niin ruskee"-kommentien saattelemana en voi lakata ajattelemasta kuinka täydellisessä lukiossa opiskelen. 
Opettajien aamunavaus oli äärimmäisen hauska (minulle se lähinnä tuotti kyyneleet silmiin, koska liikutuin niin tunnelmasta) ja yllätys made by. ehkä maailman paras opk-hallitus oli mitä mahtavin: hattaraa ja pomppulinna - vain Kallion lukiolaisille.



Sääkin oli yllätystuloni puolella ja hetkittäin pelkäsin jopa palavani istuskellessani koulun edustalla olevalla kentällä. Ajantappo puistossa tuntui jo todelliselta helsinkikesältä kitaroineen kaikkineen. Tätä lisää kiitos.





torstai 28. toukokuuta 2009

Riemu on kaunis nimi

Mulla on niin paljon paljon rakkaita ihmisiä.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Keskiviikkona en ajattele iltaa

...tiistaina taas joo. Koeviikko ohi!



Koko ilta tiivistynee tekstiviestiin, jonka lähetin Ellille matkalla kotiin:
"
 Ei tittuu en yhtä paha
hilkka ku sillo oksennu us
iltana
"

maanantai 25. toukokuuta 2009

Oliko se tarjous

Eilisyö oli inhottavin aikoihin: pyöriskelin lakanoiden välissä varmaan monta tuntia, koska polttava selkä ja takareidet pistelivät eivätkä tuntuneet missään asennossa mukavilta. Inhoan palamista, onneksi sitä sattuu minulle vain melko harvoin. Lopulta nukahdin ja näin unta, jossa minulle oli tullut sikainfluenssa Malagasta ja olin surullinen, koska en olisi päässyt tekemään kokeita. Mitä tämä kertoo mun elämästäni.

Että koulu on kaikkein tärkeintä. !

No ei, näin myös unta missä joku tyttö ammuskeli kerrostalossa essopäissään. Olin todella myötätuntoinen häntä kohtaan ja ryntäsin syömään keittoa sinne taloon, ettei se kokisi oloaan hylätyksi.


Haluaisin ihan kauheasti järveen uimaan ja konttailemaan pehmeälle nurmikolle ja haistelemaan ruohonleikkurin tuoksua sateen jälkeen. Eli minulla on ikävä Suomeen. Johtuu ehkä tästä ikävästä palovammasta koko selän mitalta. Tai sitten siitä että mulla on vain ikävä.

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Annorlunda arktiskt äventyr

RUB 3, rannalla auringonottoa vakavassa mielessä ja kuinka kävikään: paloin kovin lahjakkaasti. Koko takajalat, alaselkä sekä kasvot ovat nyt mukavan punaiset. No, rusketukseksihan se lopulta muuttuu.
Sähköpostiin oli tullut mukava yllätys Suomesta: Beirutin The Flying Club Cup -albumi Rikulta. Ja miten edistyykään ruotsin opiskelu tämän huumaavan torvimusiikin tahdissa...Öh.



PS. Mun viimeinen kokonainen viikonloppuni täällä oli tarpeeksi järisyttävä mulle. Ehkä säästän Suomen kesään.

Hey girl, wait a minute!

"Yes?"
"Hello, where do you live?"
"I live over there..."
"Here on a vacacion or live?"
"I live here."
"Do you have a boyfriend?"
"Yes I do."
"You don't like black men?"
"What?"
"Don't you like black men?"
"What did you say?"
"Do you like BLACK MEN?"
"I don't have anything against black men."
"Do you like me?"
"I like my boyfriend."
"You like your boyfriend?"
"Yes."
"Okay bye."
"Bye."
"I love you."

lauantai 23. toukokuuta 2009

Minä kyllä vaihtaisin housut, jos olisin sinä

Ihan totta inhoan sitä, jos jostain mun mielestä mukavasta viedään se ihanuus tollaisilla kommenteilla. Inhoan todella myös sitä, kun mun kuvitellaan olevan vauva, joka ei ymmärrä mistään mitään. Minä osaan siivota, osaan lajitella vaatteeni, pukeutua ja tehdä ruokaa, ja teen kaiken tuon silloin kun musta siltä tuntuu. Syön kyllä, jos mulla on nälkä ja pesen vaatteeni, jos ne kaipaavat pesua. En kiillota lusikoita tai imuroi huonettani siksi, että antaisin paremman vaikutelman itsestäni. Ainakaan kodissa, jossa ei edes käy kukaan.
Huoh.
Onneksi enää muutama päivä ja Lissu palaa.

Can't see through your fake-tan

Ruotsin lukemista, aamujumittelua, lounaaksi ihmelehtiä ja lauantaipäivä neljän seinän sisällä. En ole juuri liikkunut, paitsi väliä keittiö-olohuone-oma huone-parveke.
Eilen oli lyhyt ilta minun osaltani, mutta iloiseksi tulin kun englantilainen rouva sanoi ihailevansa tyyliäni. Hirmu ihanaa. Päivän puheenaihe oli miesten kuukautissiteet.



perjantai 22. toukokuuta 2009

Superpilas

Matikan koe meni maybe hienosti tai sitten ei. Koulu on kuitenkin käytännössä jo loppu, mutta ajatus kesälomasta ei tunnu silti ajankohtaiselta. Miten ihmeessä tää vuosi meni näin nopeasti.



Kuuma sää jatkuu yhä painostavampana ja naapurin uima-allas on pesty. Ehkä pitää tehdä sinne salaretki ennen lähtöä kuten viime vuonna Emman kanssa.


Kuumassa säässä tein tänään monia hyödyllisiä löytöjä Malagasta ja askartelin itselleni markkinoilta ostamistani levysistä korvakorut.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Määritän reaaliluvut

Sorsa lähtee nousuun vektorin -30i+10j+3k suuntaisesti vaakatasoa kuvaavan xy-tason pisteestä (150, 200). Rannassa kulkevalla tiellä on samassa koordinaatistossa yhtälö 2x+y-100=0. Millä korkeudella sorsa ylittää tien? Koordinaatiston pituusyksikkö on 1m.

Näin tänä aamuna unta kansallisromantiikasta. Ehkä huomenna vektorien pistetulosta. Onneksi täällä kokeet alkavat vasta neljältä iltapäivällä.



P.S. Tunnistin Sandro Botticellin Venuksen syntymän ja Pantheonin temppelin. Olin ylpeä, kiitos kuntosalihistoriakeskustelujen Johannan kanssa.

Romantiikkaa






maanantai 18. toukokuuta 2009

Kenen mukaan kuljen?


Vihaan sitä, kun ennen menkkojen alkua olen kärttyisä ja tisseihin sattuu.
Vihaan homejuustoa salaatissa.
Vihaan olla nuhjuinen ja lihonut.

Anteeksi.

Ihanat miehet



Olin tässä muutama viikko sitten Lunan äidin meikkikurssilla ja siksi näytän tuolta.

Tapasin lauantaina ja sunnuntaina monta ihanaa miestä, mutta en buddhainnostuksissani ole vielä ehtinyt niistä kirjoittaa.

El primero: Mies, jolta ostin markkinoilla aurinkolasit
Suloinen vanha ja ruskettunut pappa, jolla taisi olla koko omaisuutensa mukanaan markkinoilla. Valitettavasti hän ei löytänyt monien matkalaukkujensa seasta peiliä, mutta ostin aurinkolasit siitä huolimatta. Hän antoi vähän alennusta vaikken sitä edes pyytänyt.

El segundo: Mies, joka söi aamiaista

Keski-ikäinen ja ikäisekseen komea mies söi yksin aamiaista omituisessa kahvilassa, jossa kävin istumassa, mutta josta lähdin kun minulle ei tarjoiltu. En edes puhunut hänelle, mutta hymyilytti se tilanne.

El tercero: Mies, jonka kanssa kahteet kohtasivat
Kävelin ruokakaupan ohi, katsoin sisään ja tuijotin vahingossa tätä miestä. Käveltyäni kaupan ohi tajusin tarvitsevani vettä. Kävin kauppaan, ostin vettä ja valitsin vahingossa tämän miehen kassan. Hän nauroi minulle ja minua nauratti vielä enemmän. Enkä ole ihan varma miksi.

El cuarto: Mies, joka maalaa oveaan
Talossamme asuu iloinen mies, joka tervehtii iloisimmin kaikista. Lauantaina hän maalasi oveaan rappukäytävässä, kuunteli intialaista musiikkia ja tervehti iloisesti.

El quinto: Mies, tai poika vielä
Poikaystävämateriaalein kaikista. Analysoimme Johannan kanssa vieressämme istunutta kaveriporukkaa, johon kuului tämä poikaystävä, hänen tyttöystävänsä, pikkupoika ja silmälasityttö. Poikaystävä teki vaikutuksen poikaystävämäisyydellään, mutta Johanna näki hänessä jotain pöljämäisyyttä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Joku on mennyt tästä ennenkin

Määränpää: Buddha-temppeli Benalmadenassa(kaukana Fuengirolasta)
Kulkuväline: Jalat





















We made it!!

perjantai 15. toukokuuta 2009

Valitse

KOLMAS KOTI VIELÄKIN
Mitä en halua:
- lomailla lihavan mieheni kanssa Fuengirolassa katsellen iltaisin asekaupan ikkunaa
- tuntea oloani turhaksi
- nolostella ulkomuotoani aikuisena
- pelätä koiria
- tuntea oloani tyhjäksi
- pelätä likaantumista
- ihastua kaasupullonkantajaan kun itse olen jo eläkkeellä ja yksinäinen
- unohtua
- olla se, jonka ominaishajussa ei ole mitään vikaa, mutta jota ei siedetä



Mitä haluan:
- mennä töihin villasukat jalassa
- leikata hiukseni
- luovuttaa munasolun sitä kaipaaville
- oppia ruotsin kieltä
- elää auringosta hourien
- olla iloinen ja kaunis 30-vuotiaanakin
- nukkua ja lukea miljoona kirjaa
- nähdä ja kuulla ja kokea paljon, mutten liikaa
- löytää jonkun, mutten välttämättä loppuiäkseni

Omenasilmä


KOLMAS KOTI
Jostain kumman syystä kuvittelin, että menen tänään kymmeneen ja missasin äikäntunnin. Vähän ärsytti viimeyön valvominen tilastoja etsiskellessä esitelmää varten, kun emme saaneet edes pitää sitä lopulta. Mutta Reino Nordin oli ehkä helpompaa katseltavaa siinä kuolemannälkäisessä tilassa, kuin mun ja Johannan PowerPoint-diat.


Kaipaan yksinoloa. Sitä kun voi soittaa mitä tahansa musiikkia kovalla ja pitää vessan ovea auki, että musiikin kuulee suihkuunkin ja jättää vaatteet vaikka keskelle olohuonetta vain vähäksi aikaa, jos siltä tuntuu. Nyt en voi mitään noista tehdä, koska mua vahtii täällä isotätini. Mukava täti, pieninä annoksina kerrallaan.

Koskakohan Calle Suecon lihava kissa saa pentuja. Se on jo aika suuri!

torstai 14. toukokuuta 2009

No pasa nada

5-B-1
Terveystiedon esitelmä on valmis ja überhieno PowerPoint by. Johanna&Alli on tosiaankin ÜBERHIENO. Asiaa siinä juurikaan ei ole, mutta mitä hienoimpia diagrammeja ja kuvia väsyneistä henkilöistä. Aiheena oli siis Unen merkitys terveydelle. En ainakaan ole tainnut aiheestani mitään oppia, sillä valvon edelleen... Testasin univajeeni ja tulos kertoo todennäköisestä univajeesta. Onneksi loma on jo ovella ja koeviikon kokeet alkavat vasta klo 16 cada dia.

Spinning oli tänään epämiellyttävää, koska koko tunnin ajan olin huolissani pielisalin peilistä, jonka hajotin pyörälläni. Onneksi minulle siitä ei kuitenkaan koitunut muuta haittaa, kuin huomattavia omantunnontuskia. Miksi otan kaiken niin raskaasti.

Mulle tuli hyvä mieli jostakin. Ehkä Ilosaaresta ja toisaalta jännittää. Odotan myös Kinon tulevaa Riksu Underground porggista Olet. Kulttuuriaktiviteetit ovat jääneet vähälle tässä osassa Espanjaa minun osaltani. Paitsi juurihan olin Malagan taiteiden yössä! (jossa näimme tosiaan vain muutaman graffititaiteilijan tosin...)

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Mä voin briiffata

Aved. Las Salinas 19
Iloinen yllätys vanhassa sähköpostissani Uudesta-Seelannista, raatelukuolema Ellin uhmaikäisen kanssa ja ehkä onnistunut Lumieren veljekset. Tänään en urheile ja hauiskipu on valtava.
Photobucket
En oikeasti edes halua treenata siellä salilla mitään hauiksia vaan kohottaa kuntoani, mutta se ohjaaja joka kutsuu mua Rubia Número Dosiksi ilmeisesti haluaa.

maanantai 11. toukokuuta 2009

Random-terveisiä

LO MISMO(estoy comiendo)
Lähdin spinningiin kaamean näköisenä ja huonolla tuulella istuttuani liikaa koneella. Siellä mieli piristyi kun sisään mennessä minut pysäytettiin ja selitettiin, että olen voittanut joka viikko arvottavan lahjan. Okei, minäkö? En ikinä voita mitään. He kysyivät pidänkö viinistä ja vastasin, että kyllä pidän. Kotiin lähdin kolmen punaviinipullon kanssa. Ihan jees.
Äitini Lissu yllätti minut myöhemmin itseteossa Mercadonan edustaltaja luuli minun diilaavan viiniä lapsille. En kuitenkaan vaikka alaikäinen itse olenkin.

Suihkussa käytyäni sain Akun kirjeen ja valokuvia ajalta, jolloin meikkasin paljon ja käytin hippihuivia. Silloin olin innostuneempi kaikesta kuin tänään. Etenkin odottavasta englannin aineesta olen erittäin epäinnostunut. Miten en muka saanut sitä aikaiseksi aamupäivällä. Haloo. Pitkä yö tiedossa.

Älä ota musta mallia



EDIF. SALINAS 2

Joo. Piilotin edellisen blogini. Enkä tajua edes mistä tämä blogiraivostuminen johtuu. Kuvablogi poistui kokonaan ja tuon pitkäaikaisen laitoin näkyväksi vain itselleni. Ehkä vielä muutan mieltäni joskus ja palaan sinne, mutta nyt raivostutti niin suuresti katsella sitä, että tähän päädyin.

Koulun suhteen on voimaton olo. Sellainen, kuin olisi viime metrit 1500-metrin juoksusta jäljellä tai sellainen, kun ei jaksa kuunnella enää yhtään novelliesittelyä, vaikka niitä on jäljellä vielä ainakin kuusi. Tälläkin hetkellä pitäisi olla kirjoittamassa esitelmää Lumieren veljeksistä ja esseetä aiheesta My dream job. Huoh enkä jaksaisi istua koneella, mutta teen sitä silti.
Enää tämä viikko ja muutama päivä koeviikkoon.

En tajua kuinka nopeasti Espanja-aika taas vierähtikään. Enää kolme viikkoa jäljellä nimittäin. Toisaalta tuntuu, että olen jo ihan valmistautunut elämään kesä-Helsingissä. Puistot ja raitiovaunut ja ikkunalaudat ja harmaa asfaltti(ihan totta). Ikävöin niitä. Täällä asfaltti on keltaista. Tai edes ole, mutta sellainen olo tulee.

Valvoin eilisyönä myöhään. Lähiaikoina mulla on ollut paljon nukahtamisvaikeuksia. Eilisyön vietin selaillen korkeakouluoppaita. Niin paljon kiinnostavia aloja ja vain yksi elämä! Sääli. Muistan kun olin yläasteella ja kysyin, voiko käydä ensin yhden lukion ja sitten toisen. Koska oli liikaa hyviä vaihtoehtoja. Päädyin kyllä ehkä parhaaseen!

Ilosaarirock 2009 esiintyjät eivät voisi olla parempia. Monia, joita olen kuunnellut pitkään ja hartaasti, mutten ole koskaan nähnyt ja toisia, joita en ole koskaan kuunnellutkaan, mutta kuulostavat niin mielenkiintoiselta etten kestä! Lippu on onneksi jo hankittuna. Pelottaa vaan maanantaipäivä rokin jälkeen töissä. Pelottaa muutenkin se työ. Toivottavasti selviydyn.