Näytetään tekstit, joissa on tunniste itku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itku. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

en ole enää intiaanipojan 
se.




helvetisti itkettää, 
mut tiedän et tää oli 
hyvä päätös meille molemmille.



keskiviikko 4. marraskuuta 2009

voi hyvä ihme riitelen oman pääni sisällä


mulla on paha olla koska en keksi missä olen tarpeeksi hyvä


lol miksi muka haluat olla paras, kukaan ei ole ikinä paras, mikä edes on paras


mutta oma keskinkertaisuus on syövyttävää


keskinkertaisuushan on tarpeeksi hyvä


ei ole, olen aina ennen ollut jyvä


akanat ovat yhtä arvokkaita


no ei toi nyt mitään auta,

perjantai 4. syyskuuta 2009

Taas keikun portailla, eikö tämä askelma jo mennyt?

Be proud of who you are. 
Lukee teepussissa, jota juon nyt. Olen niin väsynyt, että tuokin itkettää. 


Tänään olen tuntenut itseni maailman huonoimmaksi ja ollut maailman huonoin, vihannut ääntäni, itkenyt sitä etten voi tehdä sille mitään ja purrut huulta että pystyisin muodostamaan sanoja ilman hullua romahtamista.


En suosittele neljän tunnin yöunia keskellä viikkoa kellekään. Mulle siitä ja väsyneestä musiikin tunnista seurasi tunne, etten ole tarpeeksi, että kaikki pienimmätkin vastoinkäymiset romuttavat koko maailmani ja että elän totena sitä painajaista, josta torstaiaamuyönä heräsin omaan itkuuni. 


Aiheutan tällaisen olon itselleni täysin itse. Kaikki ympärilläni olevat ihmiset ovat hirveän ihania ja suloisia eikä kukaan ole sanonut minulle pahasti niin pitkään aikaan, etten edes muista milloin viimeksi. Väsymysitkuhysteria vain on kierre, josta on kovin vaikeaa päästä ulos. Oman haurautensa huomaaminen on niin paljon pahempaa kuin asia, jonka takia ylipäätään haurastuu.


mutta muistakaa että normaalisti pidän itsestäni tosi paljon 

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Pidinpä kesänpäätösbileet

En voi ymmärtää. Mikä saa ihmisen leipomaan toisiaan turpaan tai edes ajattelemaan sen tekemistä huvikseen? 
Mikä saa ihmisen tunkeutumaan toisen kotiin vaikka tietää ettei ole tervetullut? 
Mikä saa ihmisen varastamaan kanssabilettäjien puhelimia, jopa kanssabilettäjien nukkuessa? 
Tai mun uuden Nopsajalan Viissormee -levyn?  
Mikä saa ihmisen oksentamaan lavuaariin, kun vieressä on vessanpönttö? 
Mikä saa ihmisen hajottamaan toisen kotona kukkaruukkuja tauluja postilaatikon tablarummun ja muuta rakasta tahallaan? 
Mikä tekee ihmisestä moraalittoman idiootin?

Ihmettelen suuresti. Miten mulle ei ole ikinä minkään aineen vaikutuksen alaisena tullut mieleenikään tehdä mitään edellämainituista. 

Bileet ovat kivoja. Bileissä voi olla kivaa, superihanaa ja tosi upeaa. Bileissä voi olla boolia ja ruokaa, tanssia ja paljon kivoja tyyppejä. Voi myös käydä niin, että booliainekset pöllitään kirjoituskaapista, kivat tyypit joutuvat käyttämään energiansa idioottien ulosheittämiseen ja bileiden järjestäjä (tässä tapauksessa minä) päätyy sohvan nurkkaan itkemään kaiken kauheuden tapahtuessa ulkona, omalla kotipihalla.

Oli hetkiä jolloin mulla oli kivaa. Kun tanssilattia oli täynnä mukavia tyyppejä ja sain tanssia sydämeni kyllyydestä. Kun sain rauhassa itkeä jonkun ihanan hihaan samalla kun toiset ihanat siivosivat hirveää katastrofia muualla talossa. Kun ovet olivat lukossa, vesipiippu höyrysi eikä edes väsyttänyt. Kun ihmiset pitivät ruuasta ja olivat huomaavaisia. 

Virheistä oppii. En enää koskaan pidä bileitä Riihimäellä. En enää koskaan, koska ne eivät voi onnistua. Eivät edes Parhaana Aikana Vuodesta.