minulla on pä´hkinäsuklaa jo mmukana laukussani tyhmät

Lämmin tuuli, auringonlaskut, meri ja linnunlauluun herääminen muistuttelivat kesästä, keväästä,  kasvukaudesta kuten Aura Fuengirolaa postikorteissaan kuvaili. Ostelimme kesävaatteita, kokkasimme paljon, tiskasimme paljon, nautimme auringosta ja pienestä nargeelehistamme, siemailimme uusia kokeiluja sekä seikkailimme, kerran vähän omituisesti mutta seikkailu sekin oli.

Tulin puhuneeksi enemmän Espanjaa kuin pitkiin aikoihin olen puhunut. Naapurin pappa piti saada apuun kaasupullo-ongelmaa ratkomaan, tapas-baarissa kasvisvaihtoehtoja oli vain muutama, sillä keittiö oli siihen aikaan jo kiinni ja naapureiden ovisummereille (Sí? Cómo?) tuli selittää, että täällä Alli 5B1:stä, unohdettiin avaimet heheh.

Opetin tytöt ehkä vaarallisille tavoille (=baaritiskivarkaiksi), yllytin karuselliasioihin ja pudottelin tupakka-askia vaan Pauliinan nosteltavaksi. Koetimme päivettyä (pisamia ainakin ilmestyi), pitää asunnon siistinä (syöminen sotkee) sekä nauttia aikatauluttomasta olostamme (onnistui, kunnes tajusin jättäneeni ne avaimet kotiin).

Koska kamerani on yhä rikkinäinen, ostin kertakäyttökameran tupakkakaupasta hintaan 2.95e, kiireessä jätin huomioimatta merkinnän "Kehitettävä ennen 02/2009", mutta ihan onnistuneita noista silti tuli.

(Vanhojentanssikuvien onnistumisesta esimerkki lopussa...)

kuvassa kaksi henkilöä, joita mm. matkalla ajateltiin

oletin muistavani kasvojen tienoon, vatsalla käden

(paratiisi on jo täällä)

palattuani

lauantai

"jotkut muistaa kädet, mä en" (kato niitä)

"ehkä mä nää muistan"

"olis äärimmäisen ilkeää herätä nyt"

"mä joskus mietin sitä, jos me puhutaan samanlaisesta heräämisestä, siis että kaikki katoais nyt, se olis kamalaa"
"mä kyl teen niin paljon kaikkea sit ku täytän 18"

"kunhan et katoo"

"en, en mä vois"

sunnuntai

"kilpikonnakeitto??!wtf?"

"mä haluisin pussailla kaikkien jännien kanssa, että tietäis minkälainen pussailutyyli kaikilla jännillä on"

"niinku kellä erityisesti?"

maanantai

"eihän meijän tarvii lähtee edes samaan aikaan ku noi"

"mä laitan tän viel seittemäkstoista minuutiks"

"jos laittaa silmät kii ni voi kuvitella että olis kesä, ne on noi varikset"

"äkkiää, leipä kylmyy, levite ja juustoot..."

"äkkiää, leipä kylmyy, tomaatiit..."

"ei sit oo enää kiire ku on saanu voin ja juustot"

"pauliina tää on oikee valotalo"

tiistai

"mä mietinki että tuttu ääni, ni sehän se oli"

"mä katoin että tuttu parta ja sehän se oli"

"et se kertoo etäisyyksistä, niinku ihmisten välillä, siitä miten ne kasvaa ja kutistuu..." (hengitys)

"ja yleensä ilman syytä"

"lähetääks parnellsiin?"

"okei"

"no lähetää sit"

"aika mieletöntä, sellasta universaalia, eiku, suunnatonta, sanoinkuvaamatonta, kato nyt tota taloa"

"joo aika järjetöntä, sillee hyvällä tavalla"

"ootsä varma ettet sä haluu sinne vessaan"

"oon...tai en...tai emmä tiedä"

"mä vaan yritän vaatia sulle oikeutta, tääl varmaan oikeesti on vessa"

"me ei kävellä seuraavalle"

"no eikai, me nautitaan taidetta ja kulttuuria, seuraavat pysäkit on junteille"

keskiviikko

"en mä nuku, mä oon vaan sillee lamautunu, siis et mul on hyvä olla"

"niin eli et sä oot unessa"

"kirjotin siihen että valitsemanamme, ihan vitun vaikee sana"

"ai valitsemamamme, valitsenananne, vittu"

"valitsemanamme"

"valitsenamanne"

"ei..."

"lähetääks puotilaan?"
"okei"

"no lähetään sit"

"tieks mitä"

"en"

joululoman saldo: olo kuin en olisi nukkunut vuoteen, jumiutunut selkä ja järjetön tunnemaailma, hyvällä tavalla

(kuvat satunnaiselta ihmeillalta @ harjutori)

voimamusaa, voimaihmisiä, voimasavua, voimistuminen...

olen tulihenkilö, eilen oli kivaa, tuli tekstiviestinlähetys-olo (lähetinkin), kahvilikööri not nice, vesipiippu nice, perustan tuotantoyhtiön, kaikki paranee, puiden oksat kannattelevat itseään kovin kevyinä, orkidea on kuihtunut, sori kun en kastellut,

en muistanut

Pidinpä kesänpäätösbileet

En voi ymmärtää. Mikä saa ihmisen leipomaan toisiaan turpaan tai edes ajattelemaan sen tekemistä huvikseen? 

Mikä saa ihmisen tunkeutumaan toisen kotiin vaikka tietää ettei ole tervetullut? 

Mikä saa ihmisen varastamaan kanssabilettäjien puhelimia, jopa kanssabilettäjien nukkuessa? 

Tai mun uuden Nopsajalan Viissormee -levyn?  

Mikä saa ihmisen oksentamaan lavuaariin, kun vieressä on vessanpönttö? 

Mikä saa ihmisen hajottamaan toisen kotona kukkaruukkuja tauluja postilaatikon tablarummun ja muuta rakasta tahallaan? 

Mikä tekee ihmisestä moraalittoman idiootin?

Ihmettelen suuresti. Miten mulle ei ole ikinä minkään aineen vaikutuksen alaisena tullut mieleenikään tehdä mitään edellämainituista. 

Bileet ovat kivoja. Bileissä voi olla kivaa, superihanaa ja tosi upeaa. Bileissä voi olla boolia ja ruokaa, tanssia ja paljon kivoja tyyppejä. Voi myös käydä niin, että booliainekset pöllitään kirjoituskaapista, kivat tyypit joutuvat käyttämään energiansa idioottien ulosheittämiseen ja bileiden järjestäjä (tässä tapauksessa minä) päätyy sohvan nurkkaan itkemään kaiken kauheuden tapahtuessa ulkona, omalla kotipihalla.

Oli hetkiä jolloin mulla oli kivaa. Kun tanssilattia oli täynnä mukavia tyyppejä ja sain tanssia sydämeni kyllyydestä. Kun sain rauhassa itkeä jonkun ihanan hihaan samalla kun toiset ihanat siivosivat hirveää katastrofia muualla talossa. Kun ovet olivat lukossa, vesipiippu höyrysi eikä edes väsyttänyt. Kun ihmiset pitivät ruuasta ja olivat huomaavaisia. 

Virheistä oppii. En enää koskaan pidä bileitä Riihimäellä. En enää koskaan, koska ne eivät voi onnistua. Eivät edes Parhaana Aikana Vuodesta.

Kun oikein silmin katsotaan

Entä sitten kun ei enää kehtaa siis kehtaa juoksennella paljain varpain ympäriinsä koska on liian vanha?

Miten vanhalta siis vanhalta tuntuu ajatus 18-vuotiaasta puusta? Tai ruohonkorresta?

Miten erilainen siis erilainen ensi syksy ja vuosi tuleekaan olemaan?

"

Nyt en kadehdikaan mitään. 

Mulla on kaikki mitä oltava on ja se 

mikä puuttuu on jo matkalla luokseni. 

En kaipaa enää kainaloa ellei kainalo minua ja 

kirjeet kynttilät teenlehdet ovat tarpeeksi. 

Pahinta elämässäni tällä hetkellä 

on b12-vitamiinin puutos.

"

Hyvin viitoitettu tie perille

Ensimmäinen ajatus: hitto tänne ensi vuonna ja yöksi.

Toinen ajatus: tahdon kaiken paperisälän kotiini.

Kolmas ajatus: maailma on paha, mutta sen voi pelastaa esim. juomalla chaita hot mama'silla.

Neljäs ajatus: o ho truu hippeilyä lähetän hyvän mieleni Lappiin.

Viides ajatus: väsymys lagaus maksimus mikä vaivaa tanssijalkojani.

Kuudes ajatus: wtf Rammstein?

Seitsemäs ajatus: joko kastun tai kastun ja aion tanssia.

Kahdeksas ajatus: tanssijalat parannettu.

Olen sydemellisesti iloinen

Sunnuntai: (soitin sitä!)

Lauantai: (pohdiskelin...)

Perjantai: (yritin puhua ruotsia!)

Toiset saa toisensa

Taas liikaa tunteita sulateltaviksi yhden ihmisen ruumiiseen lähiaikoina.

Mieliala on vaihdellut väsyneestäepäsosiaalisuudesta hysteeriseen vesipiippuilijasekopäähän siitä Ruisrockin huonoista järjestelyistä raivostuneeseen angstiorganisaattoriin ja hyvän karman kompensoijaan sitten totaaliseen känniääliöyteen, minkä jälkeen "ei helvetti oon idiootti idiootein idiootti"-tunteisiin, Scandinavian Music Group -fiilistelyyn, Tehosekotin-fanitukseen ja mahtavaakin mahtavampiin mahtavuustunteisiin The Soundsin keikalla. Turusta rantauduttuani olen jo onnistunut olemaan mallikas lounastaja isän kanssa, menemään nukkumaan suht ajoissa ja heittelmään rintaliivejäni ympäri huushollia, heräämään ajoissa töihin, rakastamaan työpaikkaani ja hysterisoitumaan rentoilijarentousystävien kanssa, sotkemaan asuntoa yhä pahempaan kuosiin heidän kanssaan sekä haikailemaan. 

Unohtamatta tietenkään kohtaamista jossain kadulla siellä kaupungissa sellasen ihmeellisen ihmisen kanssa, jossa jokin saa mut 

aina täysin sekaisin.

isäni: "No, oliks sulla mitään festariromanssia siellä...?"

minä: "Eei..."

isäni: "Miksei?? Ootsä jotenki passiivinen?? Sun pitäis olla aktiivisempi, pojat on niin saamattomia......"

minä: . . .

kuvia ruissista kunhan saan ostettua muistikortinlukijan, johto fugessa

Ihanat miehet

Olin tässä muutama viikko sitten Lunan äidin meikkikurssilla ja siksi näytän tuolta.

Tapasin lauantaina ja sunnuntaina monta ihanaa miestä, mutta en buddhainnostuksissani ole vielä ehtinyt niistä kirjoittaa.

El primero: Mies, jolta ostin markkinoilla aurinkolasit
Suloinen vanha ja ruskettunut pappa, jolla taisi olla koko omaisuutensa mukanaan markkinoilla. Valitettavasti hän ei löytänyt monien matkalaukkujensa seasta peiliä, mutta ostin aurinkolasit siitä huolimatta. Hän antoi vähän alennusta vaikken sitä edes pyytänyt.

El segundo: Mies, joka söi aamiaista
Keski-ikäinen ja ikäisekseen komea mies söi yksin aamiaista omituisessa kahvilassa, jossa kävin istumassa, mutta josta lähdin kun minulle ei tarjoiltu. En edes puhunut hänelle, mutta hymyilytti se tilanne.

El tercero: Mies, jonka kanssa kahteet kohtasivat
Kävelin ruokakaupan ohi, katsoin sisään ja tuijotin vahingossa tätä miestä. Käveltyäni kaupan ohi tajusin tarvitsevani vettä. Kävin kauppaan, ostin vettä ja valitsin vahingossa tämän miehen kassan. Hän nauroi minulle ja minua nauratti vielä enemmän. Enkä ole ihan varma miksi.

El cuarto: Mies, joka maalaa oveaan
Talossamme asuu iloinen mies, joka tervehtii iloisimmin kaikista. Lauantaina hän maalasi oveaan rappukäytävässä, kuunteli intialaista musiikkia ja tervehti iloisesti.

El quinto: Mies, tai poika vielä
Poikaystävämateriaalein kaikista. Analysoimme Johannan kanssa vieressämme istunutta kaveriporukkaa, johon kuului tämä poikaystävä, hänen tyttöystävänsä, pikkupoika ja silmälasityttö. Poikaystävä teki vaikutuksen poikaystävämäisyydellään, mutta Johanna näki hänessä jotain pöljämäisyyttä.