torstai 16. joulukuuta 2010

En halua sitä tyyppiä vaan jonkun, joka lagaa kanssani vakituisesti.
Hirveästi odotan sitä, että nousen sunnuntaina ulos lentokoneesta.
Nyt tuntuu siltä, että haluaisin oksentaa kaikki ajatukset ja itkut ulos kehostani pysyvästi.
Harmi, ettei se onnistu käytännössä.
Mutta otin suuren askeleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti