keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

minulla on pä´hkinäsuklaa jo mmukana laukussani tyhmät


Lämmin tuuli, auringonlaskut, meri ja linnunlauluun herääminen muistuttelivat kesästä, keväästä,  kasvukaudesta kuten Aura Fuengirolaa postikorteissaan kuvaili. Ostelimme kesävaatteita, kokkasimme paljon, tiskasimme paljon, nautimme auringosta ja pienestä nargeelehistamme, siemailimme uusia kokeiluja sekä seikkailimme, kerran vähän omituisesti mutta seikkailu sekin oli.

Tulin puhuneeksi enemmän Espanjaa kuin pitkiin aikoihin olen puhunut. Naapurin pappa piti saada apuun kaasupullo-ongelmaa ratkomaan, tapas-baarissa kasvisvaihtoehtoja oli vain muutama, sillä keittiö oli siihen aikaan jo kiinni ja naapureiden ovisummereille (Sí? Cómo?) tuli selittää, että täällä Alli 5B1:stä, unohdettiin avaimet heheh.

Opetin tytöt ehkä vaarallisille tavoille (=baaritiskivarkaiksi), yllytin karuselliasioihin ja pudottelin tupakka-askia vaan Pauliinan nosteltavaksi. Koetimme päivettyä (pisamia ainakin ilmestyi), pitää asunnon siistinä (syöminen sotkee) sekä nauttia aikatauluttomasta olostamme (onnistui, kunnes tajusin jättäneeni ne avaimet kotiin).

Koska kamerani on yhä rikkinäinen, ostin kertakäyttökameran tupakkakaupasta hintaan 2.95e, kiireessä jätin huomioimatta merkinnän "Kehitettävä ennen 02/2009", mutta ihan onnistuneita noista silti tuli.
(Vanhojentanssikuvien onnistumisesta esimerkki lopussa...)








kuvassa kaksi henkilöä, joita mm. matkalla ajateltiin

tiistai 16. helmikuuta 2010

perille löytävä on tämä tie


musta tuntuu, että vaikka monilla tuntuu menevän nyt heikosti, mä alan olla pysyvässä tasapainon tilassa
mm. yksi myyränaurava tekijä vaikuttaa tähän suuresti, mutta muutenkin
huvittaa ajatus perjantaista, minusta naamiaisasuisena kaunottarien keskellä, artusta miehenä vaatteitaan vaihtavien ystävättärieni ympäröimänä, kotimatkasta kävellen keskustasta meille ehkä huvittuneessa seurueessa, yöstä, aamusta
toivottavasti kaikki menee kivasti
mulla on ainakin kivat legginsit sit jatkoilla jos ei muuta

ps. ainiin. oli ensimmäinen ajotunti ja kävin ensi kertaa ryttylässä

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

todellisella tarkoitan jotain sellaista, joka on olemassa oikeasti

tehtävää:
kaverustu kytkimen kanssa
älä ärry vaikka kaatuilet
hanki joku partymekko ja sellanen härpäke
pysy terveenä
korjauta kamera
etsi käsiisi yksi lensi yli käenpesän
päätä; bonnie & clyde, mr. & ms. vesilintu vai asdasdfjklä & jkläasdfhka
toivo terveyttä kuumeiselle kuumikselle
hanki fysiikan kirja
osta uusi patja
siisti asuntoa
tulosta kampauskuvia
"opiskeleppa nyt jotain kappaletta vaikka"
mieti mitä tarvitset espanjassa
myy sitä mainostilaa
mieti keisariroolitus
älä hermoo

torstai 28. tammikuuta 2010

kaikki riippuu sielusta,










kuvissa eteläamerikassa seikkailee veljeni




En ole pysynyt tahdissa, jossa opintosuunnitelma ehkä olettaisi minun kehittyneen, ja siitä syyttää saa ainoastaan minua itseäni. Tässä jaksossa en ole opiskellut, olen tehnyt kaikkea mahdollista muuta. Mutta onneksi. Paljon hyviä asioita on tapahtunut, vakiintunut, kasvanut, herännyt, tullut lähelle ja tärkeäksi. Tänään ymmärsin että koko elämä on kiipeämistä, putoamista ja etsimistä. Ei ehkä löytymistä lainkaan. Ainakaan vähään aikaan.

"puuhun tulee nousta tyvestä,
 jos syöksyy suoraan latvaan, ei ole kuin suunta alas"



tiistai 26. tammikuuta 2010




googletin vähän ruotsalaisia festareita ja tuli kesäolo!

maanantai 18. tammikuuta 2010

torstai 14. tammikuuta 2010

mikä päivä nyt edes on

En pidä siitä, että vieraat ihmiset vieraista numeroista soittelevat minulle pitkin päivää ilman, että ehdin vastata. Olen lakannut sanomasta ei, lakannut sanomasta kyllä. Nyt en enää vastaa viesteihin, joissa toiset pyytävät apua. Tammikuussa ruokatunnit, hyppytunnit, junamatkat ja arkiaamut ilman ennaltasovittua tehtävää ovat olleet järjettömän harvinaisia. Haluaisin vaan istua silmät kiinni lattialla kokonaisen vuorokauden.

"on tosi rankkaa keskittyä niin moneen asiaan yhtäaikaa niin huolella ku täällä meiltä vaaditaan"



Mutta teatterioppidemon ohjaaminen alkaa sujua. Ihanat ja rohkeat näyttelijättäreni ovat mahtavia ja ohjaajan rooliin totuttelu on ollut hullua ja aika hauskaa.




Tervetuloa Nuorten Filosofiatapahtumaan viikonloppuna, siellä on tosi hyvät puhujat ja haastajat ja yksi stressaantunut Alli.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

jag slår mina armar kring ett kors och gråter



'


















sunnuntai 10. tammikuuta 2010

tarvitsen sinua ja sanatonta kieltä

1. Luhistuminen lomalta paluun jälkeen, enkun tunnin lintsaus jotta voi kerätä itsensä, väsymys mittaamaton, kuinka monta tuntia seuraavaan lomaan-tunteet, ahdistavuus mutta ihanin Milkan lukiodiplomipuffi.


2. Innostuminen, ykkösenergiaa teatterioppiohjausdemoon, ohjaajan tulee tietää mitä hän haluaa, mikä on villiä, minun tulee tietää mitä haluan, haluan luonnollisuutta ja oikeita ihmisiä.


3. Pimeässä asuva ystäväni ja hänen koiransa, Korkein Oikeus -fiilikset, toiset lähtee Intiaan pakoon pimeyttä toiset lahnautuu ja jäätyy Helsinginkadulla. Korvat jäätyy ellei ole pipoa.


4. Nolot käännytykset, ei kauaa odottelua ja ruisleipä on ihanaa, tupakka on mukavaa, kotini on parhaalla paikalla ikinä, Emma 18. Olispa kesä.


5. Viekas viini, juomapelit, taskukädet ja lämmittäjä, juoma-anteliaat ystävät, krokotiilijuoma katosi kovin äkkiä, sain aloittaa lähes kaikki vesiputoukset, meidän suhteessa on paljon hiuksia.


6. Humalassa juoksentelu, varmaan 30 asteen pakkasessa seikkailu, luistelu, pussailu, ihmettely ja englannin puhuminen, Lasin koulun katolle kiipeämisyritys, lumisiin autonpelteihin piirretyt sydämet, lumiset kengät ja jäätyneet varpaat, jalassa rakko ja hirmu onnellinen mieli.


7. Nukkumattomat yöt aiheuttavat hartiasärkyä, silmäpusseja, kuulusteluita, läksyjen feidailua, sunnuntaiahdistuksen kasvamista, lomaikävää ja pelkoa huomista koulupäivää kohtaan.