Sommertider!

I-h-a-n-a päivä. Jos kaupunkia voisi halata, tekisin sen heti. Miljoonien iloisten halausten, yllättyneiden katseiden ja "oot niin ruskee"-kommentien saattelemana en voi lakata ajattelemasta kuinka täydellisessä lukiossa opiskelen. 

Opettajien aamunavaus oli äärimmäisen hauska (minulle se lähinnä tuotti kyyneleet silmiin, koska liikutuin niin tunnelmasta) ja yllätys made by. ehkä maailman paras opk-hallitus oli mitä mahtavin: hattaraa ja pomppulinna - vain Kallion lukiolaisille.

Sääkin oli yllätystuloni puolella ja hetkittäin pelkäsin jopa palavani istuskellessani koulun edustalla olevalla kentällä. Ajantappo puistossa tuntui jo todelliselta helsinkikesältä kitaroineen kaikkineen. Tätä lisää kiitos.

Riemu on kaunis nimi

Mulla on niin paljon paljon rakkaita ihmisiä.

Keskiviikkona en ajattele iltaa

...tiistaina taas joo. Koeviikko ohi!

Koko ilta tiivistynee tekstiviestiin, jonka lähetin Ellille matkalla kotiin:

"

 Ei tittuu en yhtä paha

hilkka ku sillo oksennu us

iltana

"

Oliko se tarjous

Eilisyö oli inhottavin aikoihin: pyöriskelin lakanoiden välissä varmaan monta tuntia, koska polttava selkä ja takareidet pistelivät eivätkä tuntuneet missään asennossa mukavilta. Inhoan palamista, onneksi sitä sattuu minulle vain melko harvoin. Lopulta nukahdin ja näin unta, jossa minulle oli tullut sikainfluenssa Malagasta ja olin surullinen, koska en olisi päässyt tekemään kokeita. Mitä tämä kertoo mun elämästäni.

Että koulu on kaikkein tärkeintä. !

No ei, näin myös unta missä joku tyttö ammuskeli kerrostalossa essopäissään. Olin todella myötätuntoinen häntä kohtaan ja ryntäsin syömään keittoa sinne taloon, ettei se kokisi oloaan hylätyksi.


Haluaisin ihan kauheasti järveen uimaan ja konttailemaan pehmeälle nurmikolle ja haistelemaan ruohonleikkurin tuoksua sateen jälkeen. Eli minulla on ikävä Suomeen. Johtuu ehkä tästä ikävästä palovammasta koko selän mitalta. Tai sitten siitä että mulla on vain ikävä.

Annorlunda arktiskt äventyr

RUB 3, rannalla auringonottoa vakavassa mielessä ja kuinka kävikään: paloin kovin lahjakkaasti. Koko takajalat, alaselkä sekä kasvot ovat nyt mukavan punaiset. No, rusketukseksihan se lopulta muuttuu.
Sähköpostiin oli tullut mukava yllätys Suomesta: Beirutin The Flying Club Cup -albumi Rikulta. Ja miten edistyykään ruotsin opiskelu tämän huumaavan torvimusiikin tahdissa...Öh.



PS. Mun viimeinen kokonainen viikonloppuni täällä oli tarpeeksi järisyttävä mulle. Ehkä säästän Suomen kesään.

Hey girl, wait a minute!

"Yes?"
"Hello, where do you live?"
"I live over there..."
"Here on a vacacion or live?"
"I live here."
"Do you have a boyfriend?"
"Yes I do."
"You don't like black men?"
"What?"
"Don't you like black men?"
"What did you say?"
"Do you like BLACK MEN?"
"I don't have anything against black men."
"Do you like me?"
"I like my boyfriend."
"You like your boyfriend?"
"Yes."
"Okay bye."
"Bye."
"I love you."

Minä kyllä vaihtaisin housut, jos olisin sinä

Ihan totta inhoan sitä, jos jostain mun mielestä mukavasta viedään se ihanuus tollaisilla kommenteilla. Inhoan todella myös sitä, kun mun kuvitellaan olevan vauva, joka ei ymmärrä mistään mitään. Minä osaan siivota, osaan lajitella vaatteeni, pukeutua ja tehdä ruokaa, ja teen kaiken tuon silloin kun musta siltä tuntuu. Syön kyllä, jos mulla on nälkä ja pesen vaatteeni, jos ne kaipaavat pesua. En kiillota lusikoita tai imuroi huonettani siksi, että antaisin paremman vaikutelman itsestäni. Ainakaan kodissa, jossa ei edes käy kukaan.
Huoh.
Onneksi enää muutama päivä ja Lissu palaa.

Can't see through your fake-tan

Ruotsin lukemista, aamujumittelua, lounaaksi ihmelehtiä ja lauantaipäivä neljän seinän sisällä. En ole juuri liikkunut, paitsi väliä keittiö-olohuone-oma huone-parveke.
Eilen oli lyhyt ilta minun osaltani, mutta iloiseksi tulin kun englantilainen rouva sanoi ihailevansa tyyliäni. Hirmu ihanaa. Päivän puheenaihe oli miesten kuukautissiteet.

Superpilas

Matikan koe meni maybe hienosti tai sitten ei. Koulu on kuitenkin käytännössä jo loppu, mutta ajatus kesälomasta ei tunnu silti ajankohtaiselta. Miten ihmeessä tää vuosi meni näin nopeasti.



Kuuma sää jatkuu yhä painostavampana ja naapurin uima-allas on pesty. Ehkä pitää tehdä sinne salaretki ennen lähtöä kuten viime vuonna Emman kanssa.


Kuumassa säässä tein tänään monia hyödyllisiä löytöjä Malagasta ja askartelin itselleni markkinoilta ostamistani levysistä korvakorut.

Määritän reaaliluvut

Sorsa lähtee nousuun vektorin -30i+10j+3k suuntaisesti vaakatasoa kuvaavan xy-tason pisteestä (150, 200). Rannassa kulkevalla tiellä on samassa koordinaatistossa yhtälö 2x+y-100=0. Millä korkeudella sorsa ylittää tien? Koordinaatiston pituusyksikkö on 1m.

Näin tänä aamuna unta kansallisromantiikasta. Ehkä huomenna vektorien pistetulosta. Onneksi täällä kokeet alkavat vasta neljältä iltapäivällä.



P.S. Tunnistin Sandro Botticellin Venuksen syntymän ja Pantheonin temppelin. Olin ylpeä, kiitos kuntosalihistoriakeskustelujen Johannan kanssa.