tiistai 9. kesäkuuta 2009

Huokaus

Alepa ei ole
ihan niin kauheaa kuin kuvittelin. Aika kuluu mukavasti.
Perfektionismini pääsee kukoistamaan kun saan järjestellä hyllyjä. Käännellä tonnikalapurkkeja. Ojennella nuudeleita ja sukkahousuja. 

Kädet kärsivät, kuivuvat ja ovat likaiset. Naarmuja joka kolkassa. Selkää särkee(selkähieronta olisi poikaa) ja polvet kuluvat. Takana kaksi päivää. Mutta olen ahkera.

Työpäivän jälkeen mieli tekee heti nukkumaan, mutta taistelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti